‹ Takaisin

Jumalan itsensä koettelemisen lopputulema on ideaalinen sillä Hän, Herra, ei muutu. Kun meitä koetellaan niin koettelemisen lopputulemana meidän on pääsääntöisesti muututtava eikä itsekkyydellämme vastustettava tuota pyhittävää, puhdistavaa ja jalostavaa muutosta, jossa Jeesus Kristus lopulta saa muodon meissä.

 

 

Jumalan koettelemisesta

 

Voiko Jumalaa koetella. Kyllä voi ja hän kehoittaakin (juutalaisia) koettelemaan itseään ja sama soveltuu myös meille sydämen ympärileikkauksen kautta juutalaisiksi tulleille: ”Te olette kirouksella kirotut, kun te, koko kansa, riistätte minulta. Tuokaa täydet kymmenykset varastohuoneeseen, että minun huoneessani olisi ravintoa, ja siten koetelkaa minua, sanoo Herra Sebaot: totisesti minä avaan teille taivaan akkunat ja vuodatan teille siunausta ylenpalttisesti. Ja minä karkoitan nuhtelullani teiltä syöjäsirkat turmelemasta teidän maanne hedelmää, eikä teidän viiniköynnöksenne kedolla ole hedelmätön, sanoo Herra Sebaot. Ja teidän onneanne kiittävät kaikki pakanat, sillä te tulette olemaan ihasteltu maa, sanoo Herra Sebaot.”

 

 

 

 

 

Pääsääntöisesti uskossa tapahtuva päämäärtätietoinen jumalan koetteleminen on hyvästä ja sen seuraukset ovat Sanan ja Jumalan lupausten mukaisia. Jumalaa voi tulla koetelleeksi, kiusanneeksi ja murheelliseksi tehden tahallaan ja myös aivan huomaamattaan itsepintaisessa hengellisessä sokeudessaan. Tällöin koettelemisella on pääsääntöisesti pahat tai huonot seuraamukset. Jumalaa voidaan koetella yksilö- ja myös kollektiivisella tasolla.

 

Jumalaa voi koetella aivan samoin, kuin hän koettelee ihmistä. Kyse on sydämen koettelemisesta. Koetteleminen kohdistuu aina persoonan (luotu olento/Luoja itse) vanhurskauteen (oikeudenmukaisuuteen) ja kärsivällisyyteen.

 

 

 

 

 

Jumala koettelee koettelijansa sydämen - Job

 

Tunnetko ihmisiä, jotka olisivat koetelleet Jumalaa? Mieleeni tulee ensimmäisenä Raamatussa mainitut Job, Simson ja Iisebel.

 

Job koetteli Jumalaa ja tuli Jumalan (El Shaddai) suojaamaksi, jopa niin hyvin, että saatanakin oli sen, maata kierrellessään, tuskallisena huomannut. Job oli hurskas mies ja toi täydet kymmenykset Jumalalle itsensä edestä ja jopa lähimmäistensä edestä suoritti uhripalvelusta, jotta heidän kävisi hyvin, vaikka olisivat jättäneet jotakin oleellista suorittamatta. Sitten yllättäen tuli ns. ”paha päivä” ja alkoi tulla tiheään Jobin mieltä järkyttävää ”Jobin postia”. Ja, tänäkin päivänä jotkut edelleen miettivät miksi Jobin kävi niinkuin hänen kävi. Mietitäänpä asiaa Raamatun Sanan valossa.

 

Job on esimerkki Jumalan itsensä vanhurskauden oikeanlaisesta koettelemisesta. Job on esimerkki ihmisestä, jolla on oikea asenne Jumalansa kanssa, mutta, jonka ympärillä on ihmisiä joiden sydän Jumalan edessä ei ole aivan Jobin sydämen kaltainen. Jobin, ahdingossa ollessaan, tämän jumalisen miehen vaimon suusta kuului saatanan ääni: ”kiroa Jumala ja kuole!”. Mitä mahtoivat muut Jobin läheiset ajatella sydämessään, kun Jobille tuli ”paha päivä”. He ajattelivat, että nyt paljastui Jobin todelliset kasvot ja nyt Job saa syntiensä ansion mukaan. Tilanne oli niin ”maukas” ja sielun kannelta hivelevä, että Jobin läheisten kieli syyhysi ja heidän kieltensä kannattimet irtosivat suoltamaan yleviä ajatuksia ja he kokivat olevansa hurskaudessaan ja puheissaan itse Jumalan asialla, kun alkoivat puristamaan, heidän mielestään, selvästi piilosyntiseltä Jobilta tunnustusta ja kääntymystä parannukseen. Eräskin, nuorin, heistä sanoi puhuvansa Jumalan puolesta ja tietonsa olevan täydellistä. Hän jopa mainitsee Jobin puhuvan taitamattomasti ja Jobin olevan ymmärrystä vailla. Tähän hän vielä uskaltaa lisätä ajatuksen: ”Jospa Jobia koeteltaisiin ainiaan …”. Jobin läheiset ovat oivallinen esimerkki Jumalan vääränlaisesta koettelemisesta. He koettelivat Jumalan kärsivällisyyttä.

 

Job tiesi olevansa koetuksessa ja kestävänsä, koska hän itse sanoo Jobin kirjassa: ”Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.” Job oli koetellut Jumalaa ja saanut hyvyyttä Jumalan lupausten mukaa, mutta nyt Jumala antoi koetella Jobin sydäntä, josta paljastui jumalallinen rakkaus raakoja, julmia ja suulaita lähimmäisiään kohtaan. Jobin sydämestä tuli koetuksen ahjossa esiin puhdasta kultaa, jota kutsutaan agape-rakkaudeksi. Ja, jalometallejahan ei koskaan heitetä pois, vaan ne otetaan talteen. Jobin kohdalla tapahtui sama kuin tapahtuu hopean puhdistajan kohdalla hänen nähdessä oman kuvansa puhdistetussa hopeassa – ahjo sammutetaan ja arvometalli otetaan talteen ja jalostetaan jaloa käyttöä varten. Jobin ystävät tulivat surkuttelemaan ja lohduttamaan Jobia, mutta pian toiminta kääntyi Jobin väärässä olemisen todistamiseen ja osoittamiseen.

 

Jobin, pyhän miehen, kärsivällisyys koetuksessa tuotti täydellisen teon hänen katuessaan syytöksiään Jumalaa kohtaan. Job kesti koetuksen ja sinetöi kohtalonsa anomalla armahdusta hänet tuominneille uskonystävilleen ja sillekin, joka mainitsi Jobin ansaitsevan ikuisen koetuksen. Jumala siunasi suuresti Jobin elämää ja armahti myös hänen ystävänsä. 

 

 

 

 

 

Simson koettelee Jumalan kärsivällisyyttä

 

Job koetteli jumalan oikeudenmukaisuutta ja tuli itse koetelluksi jumalan oikeudenmukaisuudella. Jumala koetteli Aabrahamin sydämen, sen me tiedämme. Saulit, Daavid ja Jaakobkin sekä monet muut ovat koetelleet Jumalan oikeudenmukaisuutta ja kärsivällisyyttä, kuten tiedämme. Mitä lähemmäksi pyrimme Jumalaa sitä kovemmin meitä koetellaan eli sitä kuumemmaksi Jumala laittaa ”ahjonsa”. Seuraavan laulun (Jos pyydän mä, että Hän käyttäisi mua) sanat oivallisesti avaavat, jokaiselle meillekin avoinna olevaa, Jumalan läheisyyden olemusta:

 

”Jos pyydän, että Hän käyttäisi mua, pyydän päästä tuskaan ja vaivaan. Vain käyttää voi ruokoa murrettua. Suo tyhjälle aarteet taivaan. Jos pyydän mä Henkensä täyteyttä, oman kaiken ottaa Hän multa. Niin työläs on sulatusahjonsa. Hän tuskien käyttää tulta. Mä pyydänkö päästä viel’ lähelleen, kun ei tahraa ainutta siedä. Ei Jumalan suurehen kirkkauteen voi saastaista yhtään viedä. Oi rukoilen Herra nyt kuitenkin minut saata työhösi suureen. Mä vaivun näin sydämin saastaisin sun sovintoristis juureen. Sä itse oi aseesi valmista, käytä niinkuin tahtosi lienee. Mä tahdon sun tielläsi vartoa mun Henkesi minne vienee.”

 

 

Simson on esimerkki Jumalan nasiirista, joka koetteli Jumalan kärsivällisyyttä, mikä on erittäin vaarallista varsinkin kun kärsivällisyyden koettelijana on lupauksen tehnyt nasiiri, jonka sydämeltä Jumala odottaa jakamatonta suhdetta kanssaan. Simson rikkoi ajoittain ja tihenevää tahtia nasiirisäädöksiä ja syntinä rikkomukset avasivat hiljalleen Simsonin jumalasuhteen  jakamattomaksi tarkoitettua sydäntä – Simson leikki synnin ”tulella”, joka koetteli Jumalan kärsivällisyyttä. Ja, lopulta Jumala poistui hänestä, jota tapahtumaa Simson ei itse huomannut, kunnes hänet sidottiin ja laitettiin silmät puhkaistuna orjatyöhön ja tarvittaessa ”pelleksi” huvittamaan pakanallista yleisöä.

 

 

Simsonin kuuliaisuus Jumalan käskyille ja säädöksille oli monesti ”katkolla”. Nasiirisäädöksiä rikottiin ja Simsonin seksuaalimoraali lopulta langetti hänet täysin - Simsonin sydän ei ollut enään jakamaton. Lopulta hän avasi ja jakoi sydämensä jumalattomalle naiselle, jonka saatana oli alistanut tekemään tahtoaan. Jaetulla sydämellä Simson edelleen koetteli Jumalan kärsivällisyyttä ja opasti itse vihollisensa, rikkomaan jumalan nasiirisäädöksiä, masentamaan ja sitomaan itsensä. Simson sokeasti luuli, että hän olisi immuuni tai hänellä olisi koskemattomuus Jumalan oikeudenmukaisuuden edessä tai tuskin hän edes tuli asiaa tarkemmin ajatelleeksi. Sidottuna ja silmät puhkaistuna hän vielä huusi koettelemansa Jumalan puoleen ja pyysi armoa, jonka hän saikin. Simsonin masentaneet, sitoneet ja silmät puhkaisseet epäjumalanpalvelijat eivät tulleet ajatelleeksi, että Simsonin Jumala oli myös heidän tuomarinsa. Koskiessaan Simsoniin, Jumalan voideltuun, he unohtivat Jumalan oikeudenmukaisuuden, ettei Jumalan voideltuun saa kukaan koskea ilman rangaistusta. Niinpä Simson vietiin epäjumalan temppeliin huvittaakseen ihmisiä, jotka ylistivät epäjumaliaan Simsonin kohtalosta. Silmät puhkaistuna Simson huusi elävän Jumalan puoleen, joka vastasi Simsonille sen mukaan mitä Hän (Jumala) oli/on säätänyt liittyen voideltuun koskemiseen. Rangaistus tuli ja se tuotti suuren tuhon, kuolemaa ja surua. Rangaistus pyyhkäisi ikuisuuteen sekä Simsonin, että koko iloittelevan pakanajoukon. Jumalan kärsivällisyyttä olivat koetelleet sekä pakanakansa, että jumalan voideltu Simson. Seurauksena oli kuolemaa, tuskaa ja kärsimystä. Simsonin sydämeen verrattuna Jobin sydän oli ja pysyi jakamattomana ja häntä ei saatu edes katkeruuden valtaan.

 

 

 

 

 

Jumala armahtaa, kenet armahtaa - Iisebel

 

Kuningas Ahabin siidonilainen pakanavaimo Iisebel oli loppuun saakka katkera nainen, joka vainosi ja murhasi Jumalan voideltuja. Iisebel paatui ja paatui, vaikka Jumalan armo odotti häntä parannukseen. Katkerana kuolleen Iisebelin loppu oli kammottava – Jumalan vanhurskaana tuomiona koirat söivät Iisebelin Jisreelin muurin luona, Herran Sanan mukaan. Myös Iisebelin puolison Ahabin jälkeläisistä söivät koirat sen, joka kuoli kaupungissa ja joka kuoli kedolla niin sen söivät taivaan linnut sillä Iisebelin puoliso Ahab oli myynyt itsenä epäjumalien palvelukseen ja hallitsijana salli vaimonsa Iisebelin vainota ja surmauttaa Herran profeettoja ja pyhiä. Koko Iisebelistä Ahabin tahdosta siinnyt suku tuomittiin, jumalan Sanan mukaisesti, kuolemaan sukupuuttoon. Rakkauden ja oikeudenmukaisuuden Jumala armahti hieman  Ahabia, kun hän katuen, profeetan sanan kuultuaan, pukeutui säkkiin ja tuhkaan - Jumalan kuolemantuomio Ahabin suvulle siirtyi toteutuakseen vasta Ahabin kuoleman jälkeen.

 

 

 

 

Vanhurskauden (oikeudenmukaisuuden) koetteleminen Raamatun mukaan

 

Ihmisen elämä koettelee Jumalan oikeudenmukaisuutta. Jumalisen on hyvä muistaa, että Jumala mielellään antaa katuvalle kyllä anteeksi, mutta pääsääntöisesti rankaisematta Hän ei jätä. Raamatun mukaan jokaisen usko koetellaan.

 

Ihmisen elämä, teot ja ajatukset, koettelevat Jumalan oikeudenmukaisuutta. Jumala kehoittaa koettelemaan itseään mm. kymmenykset uhraamalla. Tässäkin on hyvä muistaa, että vanhurskauden ja oikeuden harjoittaminen on Herralle otollisempi kuin uhri ja se, että jumalattomien uhri on Herralle kauhistus. Me voimme anoen, uhraten, paastoten ja rukoillen elää uskonelämäämme epävanhurskaasti ja kelvottomasti kuten Simpson tai jotkut Jeesuksen ajan fariseukset – pahimmillaan uskonelämämme saattaa olla jopa pahan palvelusta. Jumalan tahto on, että koetusten kestäminen saa aikaan kärsivällisyyttä, kärsivällisyys lisää toivoa ja tuottaa täydellisen teon ja toivon, joka ei saata meitä häpeään.

 

 

 

 

 

Siunausrikasta Elämää Sinulle ja tässä vielä muutama Raamatun kohta taivasmatkasi matkalukemiseksi.

 

 

”Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät.” (Dan. 12:10)

 

”Ja sen kolmannen osan minä vien tuleen; minä sulatan heidät, niinkuin hopea sulatetaan, ja koettelen heitä, niinkuin kulta koetellaan. He huutavat avuksi minun nimeäni, ja minä vastaan heille. Minä sanon: "Se on minun kansani", ja se sanoo: "Herra, minun Jumalani".” (Sak. 13:9)

 

”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita.” (1. Piet. 4:12,13)

 

”Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa havaittaisiin paljoa kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka kuitenkin tulessa koetellaan, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä. Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.” (1. Piet. 1:6,7,8)

 

 

 

 

 

Lue, rukoillen, lisää Raamattua ... siunausta elämällesi ...